Challenge #eleven

Kaksikko Kuhmola ja Kokki - nyt Riossa.

Istun ulkotuotantoautossa Maracanan stadionilla ja katselen monitoreista illan päättäjäisten harjoitusta. Sisältöä en paljasta, koska itse asiassa en tiedä siitä juuri mitään. Mutta sanovat että japanilaisten osuus on huikea. Kannattaa siis katsoa.

Tästä lähtee meidän matkamaratoni. Eilen oli viimeinen ilta yleisurheilun parissa ja saavuin klo 2.00 aamulla hotellille muutamaksi tunniksi noustaakseni jälleen pakkaamaan. Bussi lähti klo 9.00 Maracanan stadionille, jossa nyt siis istuskellaan. Suurin osa ryhmästämme lähti kotiin jo tänään, mutta onpa täällä pieni ryhmä vielä panttina. Osa heistä purkaa yleisurheilun jälkiää ja vähän suurempi osa on täällä olympialaisten päättäjäisissä, kamera- ja kuvatarkkailutehtävissä.

Kun tämä show päättyy, arviolta noin klo 23.00, tehdään pieni purku ja mennään hotellille. Bussi lentokentälle lähtee klo 4.00, joten kovin paljon unta ei heru tälläkään kertaa. Matka jatkuu Sao Paoloon, josta lennän Lontoon kautta Helsinkiin. Seuraavan kerran saankin sitten nauttia vaakasuorasta makoilusta omassa sängyssäni tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Eli on tässä vielä matkaa edessä!

Laskin aamulla askelmittariani ja tajusin että olin suorittanut todellakin olympiamaratonin! Jos havaittavissa on pientä ylikuntoa seuraavalla viikolla uskon että se on ohimenevää. Univelkaa on nimittäin huomattava määrä.

Päättäjäisten show on aina hieman erilainen kuin avajaiset. Nyt täällä juhlitaan, joten kyseessä on pakollisten protokollaosuuksien ja handoverin lisäksi lähinnä bilettämistä, laulajia, bändejä ja tanssijoita. Mielenkiintoisten tästä illasta tekee sen että meidän tiimimme tulee suoraan yleisurheilusta tänne, joten emme ole harjoitelleet kertaakaan tätä iltaa varten. Kaiken lisäksi koko orkesteria johtaa brittiohjaaja sekä hänen assistenttinsa. En tiedä mitä illalla tapahtuu, mutta tapahtui mitä tahansa, on se hurjan ammattitaidon osoitus. Tiimin univelka on varteenotettava ja kun siinä höyryssä joutuu vielä kuuntelemaan vieraskielistä komentoa luureista sekä havainnoimaan kaiken sen mitä suurella stadionin kentällä tapahtuu suorassa lähetyksessä, ei siitä kuka tahansa selviä.

Tällä kertaa meillä on mukana sekä Ylen vakinaista että freelance työvoimaa. Kameroissa on Niko Ahlgren, Kenneth Blomberg, Robin Cabell, Tommi Cederberg, Leo Grigorjeff, Jarmo Gustafsson, Olli Janatuinen, Juha Kuhmola, Jussi Niemi, Mikael Raivio ja Pekka Valkama. Kuvatarkkailijoina Uffi Kajander, Veikko Ruuskanen, Petri Setälä ja Leo Torvalds. Avajaisten urheilijamarssissa varoittajina olivat Timo Huovinen, Juha Kaikkonen ja Jari Karjalainen. Meikäläinen otti pestin vastaan Ylen tiimin koordinaattorina, mutta sain kun sainkin kunnian toimia lähetyksessä VIP-spotterina – tämä nimitys tehtiin paikanpäällä pari päivää ennen avajaisia. VIP-kuvia joukkoon valitsee Jukka Ahonen. Kameramiehet ja kuvatarkkailijat saavat luvan ahkeroida molemmat showt, alusta loppuun. Spottereiden ja vippareiden työosuus oli avajaisten urheilijamarssissa ja nyt päättäjäisissä urheilijoiden sisääntulossa. Ajallisesti nämä osuudet kestävät kauiten, joten kyllä sitä töitä riittää kaikille. Mukavaltahan se tuntuu että meihin Yleläisiin luotetaan näin paljon.

Olemme saaneet kehuja moneltakin taholta. Yleisurheilun jälkeen niitä on sadellut ovista ja ikkunoista. Äsken kuulin juuri japanilaiselta tuottajalta siitä miten meidän äänimiehemme yleisurheilun stadionilla olivat auttaneet heitä todella paljon. Täällä on, ensimmäistä kertaa kesäolympialaisissa, myös tuotantohenkilökuntaa tuottamassa 8K signaalia – muistatte nämä japanilaiset joiden siisteys on kerta kaikkiaan mieleenpainuvaa, eli he jotka jättävät kenkänsä auton ulkopuolelle. Jätin ne kengät minäkin siihen ulos odottamaan. Sinne vaan hipsuttelin varpasillani pienikokoiseen ulkotuotantoautoon. Ihanaa tuntea olevansa normaalin kokoinen!

Japanilaisella NHK:lla on kaksi settiä johon kuuluu kuva-auto sekä ääniauto. Eivät ole kovin suuria nämä autot kooltaan, kameroitakin on vain 6. Mutta koolla ei aina ole merkitystä. Tämä ääniauto peittoaa kaikki muut. Sain kunnian nähdä ja kuulla Usain Boltin juoksun 8K monitorista ja 22.2 äänellä – se oli kyllä sellainen kokemus jota en heti unohda! Kahdeksan ylhäällä, kymmenen keskellä ja neljä alhaalla, plus 2 stereokautinta, siitä on 8K:n ääni tehty. Tuottaja Kazutaka Noda, Brooklynilaisesta  Studio-wa L.L.C-yhtiöstä esitteli minulle autoja kohteliaaseen japanilaiseen tapaan. Materiaali siirtyy Japaniin kuitua pitkin ja siellä on järjestetty katselupaikkoja  useampaan kaupunkiin. Lisäksi kuvasta ja äänestä voi nauttia neljässä elokuvateatterissa. Yleisurheilun stadionilla heillä oli käytössään yli 300 mikrofonia - osa olivat yhteiskäyttöisiä meidän käyttämän tekniikan kanssa. Puhuimme myös siitä miten silmä tottuu laatuun ja kuinka nopeasti ihminen omaksuu huipputekniikan. Kyllä se tottuu ja omaksuu. Vaikka joskus vähän hanttiin laittaisikin.

On nämä olympialaisetkin hieman muuttuneet ajan hengessä. Minulle nämä olivat kahdeksannet olympialaiset ja neljättä kertaa sain olla mukana avajaistiimissä. Muisteltiin juuri Juha Kuhmolan kanssa Sotsin seremonioita ja vertailtiin niitä näihin. Onhan se kunnia olla mukana tälläkin kertaa, mutta ei se ilmaiseksi ole tullut. Kehityksessä on pysyttävä mukana ja oltava avoin. Challenge #eleven – Tokyon 2020 olympiahengen mukaan – muistaa että erilaisuus on myös yhtenäisyyttä. 

 

http://www.cnet.com/news/8k-tv-broadcasting-coming-to-japan-during-2016-olympics/

http://www.theverge.com/2016/8/2/12349954/8k-broadcasts-start-japan-nhk

 

Kommentit

23.08.2016 14:52

L&G

Tack Heidi för ditt fin-fina Rio-bloggande! Vi har högläst det med intresse och stor förtjusning.
Kram!
Gretel o Leif

22.08.2016 06:35

Heli

Kun urheilun saavutukset jäivät niukoiksi näissä olympialaisissa, niin upea kuulla, että tuotannossa tuli " kultaa". Hyvä te 🌹