Staden i mitt hjärta

Norr Mälarstrand, Kungsholmen.

Nyt on kulunut viikko siitä kun jätin tunnelmallisen ja kauniin Tukholman taakseni. Joululahjaostoksille ja muihin huveihin suunnattu matka sai ajattelemaan mikä kaupungissa viehättää. Mikä siellä on erilaista kotoiseen Helsinkiin verrattuna? Mikä tuo sen rentouden ja läheisyyden?

Otsikon mukaisesti kaupunki on sydän. Tukholmassa monet asiat ovat hyvinkin vasemmalla. Jo poliittisesti voi todeta että ruotsalaisuus on aatelishöyryjen ja siniveristen juhlien yhteen hitsattu sosiaalinen ympäristö. Ja vielä jopa sosiaalidemokraattinen. On hauska huomata mitä muuta on jäänyt jälkeen vasemmanpuoleisesta elämästä? Huomaatteko miten kaupungissa kävellessä ohitetaan usein vasemmalta puolelta? Vasemmanpuoleinen liikenne näkyy maanalaisesta siirryttäessä ylös väkijoukon liikkuessa. Turistin bongaa armottomasti kävelevän vasten ihmismassaa. Rullaportaat maanalaisesta ylös sijaitsevat usein vasemmalla puolella. Poikkeus vahvistaa säännön, sillä uusimilla metroasemilla mennään taas toisin päin. Nasaalit junakuulutukset ovat kohteliaita ja kauniisti muotoiltuja. Muistakaa olla varovaisia, taskuvarkaita liikkeellä, katso eteesi rullaportaissa, muistathan turvallisuuden, jne. Kaupungissa on helppo liikkua. 

Ystävällisyys tuntuu ihme kyllä aidolta ja auttaminen rehelliseltä. Tuskin tämä suvaitsevaisuus ihan aina on todellista, mutta vaikutelma on silti plussan puolella. Kerjäläinen katsoo sinua silmiin ja toivottaa hyvää päivää. Ihmiset ovat avoimia ja tietynlainen hyväntuulisuus paistaa läpi. Turistille jälleen kerran tuttu ja turvallinen.

Sitten löytyy se vanha Tukholma. Monarkkien linnat ja vauraan näköiset talot, mutta myös puutaloidylliä parhaimmillaan. Gamla stan on pakko kokea. Joulumarkkinat Stortorgetilla ovat siellä juuri sinua varten, luomassa jouluista tunnelmaa ja houkuttelemassa mitä ihmeellisimmillä tarvikkeilla, joita sinä juuri nyt tarvitset. Tai et. On siis siedettävä se turistien tulva ja krääsä. Suurin työ on löytää ne helmet, kuten Made in Stockholm, Västerlånggatan 58, madeinstockholm.nu tai hopeat Silverboden, Munkbrogatan 11, silverboden.se. Tällä kertaa keskityin kuitenkin aikarajoituksen takia sattuneesta syystä Södermalmin kaupunginosaan, jonka pienet kujat ja puistot ovat hurmaavia. 

Ja idylliä riittää. Bellmanin talo, Urvädersgränd 4, bellmanhuset.se vie musiikin ääreen. Päädyn Medborgarplatseniin, jossa on Söderhallarna, soderhallarna.se. Sieltä on hyvä jatkaa Cornelispuistoon, Mäster Mikaelsgatan, josta löytyi itse mestarin Vreeswijkin patsas. Olevinaan näköis-sellainen ja yllättävintä kyllä, lähes tunnistettava. Matka jatkuu Nytorgetille, jonka Urban Delissä urbandeli.org/nytorget ihastelen herkkuja ja paikallisten ihmisten pukeutumista. Paras tapaus oli kyllä herra, jolla oli paljaat jalat - jaloissaan varvastossut, housut olivat musta-valkoiset pellehousut, kirkkaan vihreä t-paita ja silmälasit joiden sangat olivat valkoiset ja ainakin 2cm paksuiset. Tukasta jätän mainitsematta. Uskokaa - se oli erittäin erilainen ja mieleenpainuva. Tarttunut hataraan verkkokalvooni lähtemättömästi. Tuttu mies, selvästi myyjän puheista päätellen, ehkä joku julkkis. Sillä hetkellä myös tajusin sen erilaisuuden. Tuijotus. Tukholmassa ei tuijoteta, siellä hymyillään, itketään, nauretaan, flirttaillaan, katsellaan ja ihmetellään. Mutta siellä ei tuijoteta. 

Erilaisuus on sallittua. Sitä todellakin havaitsee suvaittavan siellä sun täällä. Eikä se ole keneltäkään pois että joku tupeeraa tukkansa variksenpesäksi tai kävelee varvastossuilla -6C asteessa. Korkeintaan omistajan omat varpaat paleltuessa ovat vaarassa. 

Eli kaiken kaikkiaan valoisa ja antoisa vierailu naapurimaassa! Ainoa riitasointu koko matkan aikana oli se katutaiteilija, tai ehkä tässä tapauksessa maanalaisen taiteilija - joka päätti soittaa kulkuset omalla hanurillaan. Siinä ei sinänsä mitään vikaa, mutta kun taustalla soi komppi, joka soi noin terssin alempaa sävelkorkeutta, teki se siitä kuuntelemisesta hieman koettelevan. Haastekerroin nousi huomattavasti kun kompissa tapahtui puolen sävelaskeleen modulaatio, mutta hanurin soitossa ei. You know what I mean!

Tahdon kävellä koko kaupungin läpi kamera kourassa. Mutta tällä kertaa ehdin vain nähdä pienen osan Södermalmia. Tulokset löydät valokuva-albumista (Valikko-Lisää-Valokuvia-Tukholma). Ruokapaikat - niistä sitten myöhemmin.

Mäster Mikaelsgatan, Södermalm.